Euroopan vaikein bussikuski

Noniin, nyt oon tavannu sitten Euroopan pehmeimpien levyjen lisäksi myös Euroopan vaikeimman bussikuskin... ja tarina menee näin:

Oon saanu hankittua Carnet Jovenin, mikä on siis sellanen Euroopanlaajunen nuorisokortti millä saa alennuksia aika monista paikoista. Niin siitä tulikin mieleen sen kortin hankkiminen, mikä meni näin:

Eli kohtasin espanjalaisen virallisten asioiden toimivuuden ekaa kertaa oikeestaan ku lähin hakemaan tuota Carnet Jovenia, koska olin lukenu ja kuullu juttua et se on ihan ehdoton esim. pelkästään jo sen takia että sillä saa täällä joukkoliikenteestä alennuksia. No sitte etin netistä tietoa et mikä se olikaan se paikka mistä sen voi hankkia. No sivut löyty helposti, mut sitä itse osotetta ei sitten millään. No mistä sen sitten löysin, oli meijän koulun sivuilla olevista vaihto-opiskeluraporteista! Muistin hämärästi, että jostain niistä oon siitä kortista lukenu, ja sit sielt se löyty, jostai vuoden 2003 matkakertomuksesta, että sen kortin voi hankkia Institut Valencia de Joventut nimisestä toimistosta ja vielä jopa osoite, missä kyseinen toimisto on joskus vuosia sitten sijainnut! No lähin sit ettiin sitä, ja siellähän se edelleen oli, loistavaa. No sit siinä vaiheessa muistin et mun pitää hommaa passikuvia jostain ku siihen korttiin tarttee sellasen, ja sit lähin ettiin sellasta automaattia. No lopulta löysin senkin, otin kuvat, ja palasin toimistolle, mut ilokseni huomasin, etttä sehän meni just kiinni. Ja kello oli tosiaan kaks päivällä. No siin oli aukioloajat seinässä, selkeästi valencianoksi tietenkin. Siitä sen verran hokasin sitten, että aukioloajat on 9-14 ja 17-19. Typerä tuo siesta jollain virastoilla... No kello oli just kaks, ni aattelin sit tsillailla kaupungilla sen kolme tuntia ja käydä vaik skedekaupois kattelemas. No tietenkin joka ikinen paikka oli sillon sitten siestalla! Mikään erikoisliike ei ollu auki. Sit kävin viel netistä ettimäs mis on sellane yks skedekauppa mistä yks tyyppi oli puhunu mulle aikasemmin et sielt voi käydä kyseleen vähä skedemeininkiä tääl päin. Käppäilin sit sinnekin, mut sekää ei ollu auki... no kaiken sen kiertelyn jälkeen oli sit jo kolme tuntia kulunut, joten palasin takasin toimistolle mihinkä olin alunperin halunnutkin. No kun saavuin paikalle, ni siel olikin ovet kiinni ja koko paikka oli tosi kiinniolevan näkönen... Mitäh? No sit menin katteleen niitä aukioloaikoja uudelleen. Aukioloajat oli just ne, mutta sitten siinä luki vielä valencianoksi jotain että juhlapäivinä etc. sekä SYYSKUUN aikana auki ainoastaan klo 9-14... Ei sitten tullut aikasemmin huomattua sitäkään. Kun voisivat mun mielestä ilmottaa tollaset viralliset jutut ihan selkeesti espanjaksi eikä millään valencianolla, mitä ymmärtää tasan tarkkaan vaan ne ketkä asuu täällä... miks kaikki pitää tehdä niin vaikeesti, miksi? Sama juttu on bussipysäkkien aikatauluissa ( yölinjat ). Jouduin kysymäät joltaan apua joka osas valencianoa, kun en ollu varma edes valencianoksi kirjotetuista viikonpäivistä et mitä ne oikeen on. Nyt luulen jo että tunnistan sentään viikonpäivät myös valencianoksi.

No kaikki tämä johti siis siihen, että tulin seuraavana päivänä uudestaan, ennen kello kahta, ja sain sen kortin. Kaikki meni sitte tosi helposti, ei tarvinu edes täyttää yhtään kaavaketta! Ja kortin sain käteen heti. 7,50 euroa kortin hinta, ja sillä saa paljon alennuksia, esim Burger Kingistä -10% ! Ja tietty julkisista kulkuvälineistä.

Noniin, ja sitten takaisin tähän bussikuskiin. No hommasin sellasen kuukausikortin näihin Valencian julkisiin, mitkä on bussi, metro ja tramvia eli raitiovaunu eli ratikka eli spårvagn eli spora. No kun täytin kaavakkeen (mikä oli jälleen kerran valencianoksi), ja palautin sen passikuvan ja passin kopion kera, ni sain pari jotain läystäkettä, joilla voin ostaa sen kuukausikortin. Yks kortti oli väliaikanen joku kulkulupakortti, koska siin virallises kestää 20 päivää et sen voi hakea.

No mä sitten käsitin että se yks kortti oli sellanen mitä vastaan voi hakea sen virallisen, ja säilöin sen varmasti kotiin ettei se vaan häviä. Ja sitten menin bussiin pelkän sellasen toisen kortin kanssa, millä esim pääsee metrojen porteista sisään. No se oli ihan ok kun näytin sen kortin kun menin keskustaan. Sitten siellä käytin sitä kans kerran. Ja sitte lähin takas rannalle päin bussilla ja näytin kuskille sitä mun korttia, ni se otti sen käteen ja tarkkaili hetken, ja sitte kysy että onko mulla sitä toista korttia. Mä kysyin että Carnet Jovenia vai, ja näytin sitä. No ei kun se toinen... en tajunnu et mitä se halus, mut aavistelin se varmaan on se kortti mikä mul on himassa jemmassa... No se kuski sano et ei hän aio antaa sitä mun korttia takasin mulle, koska ei hän voi tietää onko se oikeesti mun. Et mun pitää ostaa kertalippu, no ei siin mitää, mä maksoin sen kertalipun 1,10. Sit se kuski alko kirjottaan jotain ihme kuittia, pyys henkilötiedot ja puhelinnumeron ja kirjotti ne johonki kuittiin ja sano maailman epäselvimmällä espanjalla että hän ottaa nyt sen kortin multa pois, ja voin hakea sen henkkareita (tai sitä toista korttia) vastaan heijän toimistolta maanantaina, koska sillon oli perjantai. Ja kun se kuski tosiaan puhu tosi epäselvästi ja nopeesti, jouduin koko ajan kyselemään ja sanoon etten ymmärrä mitä se oikeen kälättää ja kesti tosi kauan että tajusin mikä se tilanne oikeen oli. Sit se sano tosi epäystävälliseen sävyyn jotaan tähän tyyliin: "Hei tää tuottaa meille ongelmia kun sä et puhu espanjaa, me ollaan nyt espanjassa, sun pitää puhua espanjaa, ymmärrätkö!" Mä vastasin että mä opiskelen koko ajan! Voi elämä et siin vaihees olis tehny mieli lyödä jotakuta ja kovin. Ei kukaan vaan yksinkertasesti voi sanoa noin ulkomaalaselle...

Onko se joku vaatimus että kun on esim. matkalla espanjassa niin sun on pakko puhua ja ymmärtää niin täydellistä espanjaa että saat selvää jonkun syntyperäsen epäselvästä murteella mongerruksesta, tai muuten sä et saa olla ees täällä? Ihan sama ku sanoisit jollekkin kiinalaiselle joka on suomessa lomalla, et hei mitä sä tääl teet jos sä et puhu suomea? Me ollaan nyt suomessa, sun täytyy puhua suomea, ymmärrätkö?

Ja kun nää paikalliset ei tosiaan osaa mitää muuta kieltä puhua ku espanjaa ja sit tietty tota niitten valencianoa. Ite saisivat vähän opetella englantia, sekun on yks maailmankielistä nykypäivänä. En mä kyl oo englannilla kertaakaan edes yrittäny hoitaa asioitani. Ensinnäkin haluun oppia espanjaa enkä englantia, ja toiseks se ei varmaan edes useimmiten onnistuiskaan täällä, edellämainitusta syystä johtuen.

No se bussireissu jatku sitten noin viiden minuutin selvittelyn jälkeen normaalisti, minä ilman mun kuukausilippua istuen vihasena penkissä, kuitenkin huumorilla yritin sitä ottaa sen verran ku pystyin, itsekseni naureskellen. Mut se, että kyseessä sattuikin olemaan oikeesti euroopan vaikein bussikuski, paljastui mulle vasta sen matkan aikana myöhemmin. Hetikohta se otti yhen äijän kuukausikortin käteensä kun se sitä näytti, ja taas alko samantyylinen keskustelu kuin munkin kanssa... ja se kesti ja kesti, ja se valitti sille jostain pikkuseikasta siinä kortissa. Se ajo koko ajan, mut ei antanu sitä korttia sille äijälle takasin ku vasta viiden minuutin paasauksen jälkeen jostain seikasta siinä kortissa... en tiedä mikä siin oli, mut joku roska ilmesesti väärässä paikassa, tai sit se oli kulunu tai jotain, ettei se pystyny näkemään kaikkia tietoja siitä tarkasti. Jotain tollasta. No sit se äijä sai sen korttis kuitenkin takasin, ja katteli itekin ihmeissään et mikäköhän siin nyt sit oli pielessä. Eikä siinä vielä kaikki. Viel saman bussimatkan aikana tuli yks tapaus. Jonku naisen kuukausikortti oli seuraavaks jotenki sille kuskille kelpaamaton... se jälleen otti sen kortin haltuunsa, pidätti sitä naista siinä bussin etuosassa, selvitteli taas tosi pitkään jotain epäselvyyttä mikä siinä kortissa mukamas oli. Koko ajan se ajo kuitenki linjaa eteenpäin, mut kaikkeen tähän meni nii pal aikaa, et huomasin et seuraava saman numeron bussi oli jo meijän takana. Ja tän naisen kortista se otti yhteyden jonnekki keskukseen ihanku poliisit ottaa ku ne kysyy jonku auton tietoja keskuksesta... ja sit se sai lopulta tarkistettua ne tiedot, ja ne sit kai oli ok. Ja sit tulikin pysäkki missä nainen halus jäädä jo pois. No sitten lopulta se sai kuukausikorttinsakin takasin. Eli koko matkan ajan se oli roikkunu siinä kuskin vieressä selvitellen sitä "ongelmaa", mitä ei varmasti ikinä ollut olemassakaan. Kyseessä oli vain Euroopan vaikein bussikuski, joka halusi mahdollisimman paljon hankaluuksia matkustajille. Näin se vaan on. Toivon kovasti etten joudu sen kuskin kyytiin enää ikinä. Jos tunnistan sen ennen ku nousen bussiin ni jätän varmasti menemättä ja venaan seuraavaa bussia. Tämä oli vuodatus Euroopan vaikeimmasta bussikuskista.