keskiviikkona, syyskuuta 27, 2006

Koulu alko

Koulu alko tällä viikolla.

Tällä hetkellä suunnitelmissa on kurssit:

-Español, nivel A2
-Mercadotecnia (markkinointi)
-Gestión (johtaminen)
-Economía española y regional (Espanjan ja Valencian alueen talous)
-Organizational behaviour
-Introducing to high-tech marketing

Haitek markkinoinnin eka (toka) luento on huomenna, ja economia esp y reg -kurssista en oo varma kun se on toisen laitoksen kurssi, niin ei oo mitenkään varmaa että pääsenkö sinne. Siit on ehkä ollu jo yks luento, meen ens viikolla kattomaan..

Mercadotecniasta oli luento, ja samoin Gestionista, ja tajusin luennoista ehkä noin puolet mitä siel puhuttiin, no ehkä vähän enemmänkin. OB kurssilla on melkeen kaikki vaihtareita, ja suomalaisia jotaa melkeen 10 tyyppiä. Oli kyl outoo ku luokassa kuulu kauhee pälätys suomeksi!

Nää kurssit täst varmaan selviää. Kaikki on vähän samassa tilanteessa, et ei oo oikeen varmuutta et mitä kursseja ottaa jne. Niin ja sitten on vielä semmonen kurssi kun Ingles Avanzado, eli vaativa englannin kurssi. Sen haluisin yrittää suorittaa pelkällä tentillä, koska oon kuullu juttua et se on mahollista, ja moni on tehnyt niin. Siitä pitäis olla ollu jo luentoja, mutta Tuomas (vaihdossa myös TTY:ltä) oli ollut mestoilla maanantaina, eikä opettaja ollut ilmestynyt paikalle. No mentiin tänään kans yhessä kattomaan luokkaan missä se piti olla, mut ketään ei näkynyt. No sit sinne tuli yks espanjalainen joka oli kans yhtä pihalla ku me, kun mitään ei näkynyt...
Kysymys kuuluukin: Onko jossain saatavilla informaatiota kyseisestä kurssista, ja jos on, niin missä?! Joku ilmeisesti tietää jotain, sillä maanantaina oli ollut noin kymmenkunta opiskelijaa odottamassa, mutta tänään ei ollut kuin me kolme. Se espanjalainen kävi vielä kysymässä jostain kielten kurssien toimistosta että mikä sen kurssin tilanne on, mutta ei nekään osannut mitään sanoa. Outoa toimintaa! No ehkä sekin ajallaan selviää kun se opettaja jaksaa vaivautua paikalle.

Oma netti

Nyt on sitten oma netti meillä täällä oikeen omassa kämpässäkin vielä! Ei tartte enää mennä katolle surffaamaan. Julio järkkäs tämmösen paketin yhtiöstä nimeltä ONO, mihin sisältyy 4MB netti, digi/satelliitti TV eli jotaan sata kanavaa huomattavasti paremmalla kuvanlaadulla kuin tähän asti (kaikkea maan ja taivaan väliltä mm: Eurosport, Mtv, FOX, Cartoon Network, Gran Hermano (espanjan BigBrother 24/7 :), Al Jazeera (!) jne...), sekä mahdollisuus ostaa esim. elokuvia jne. Ja sit siin pitäs olla vielä puhelut kotimaassa eli täs tapauksessa Espanjan sisäiset puhelut rajatta kaikkiin liittymiin mukaanlukien kännykät, mut tuosta nyt en tiedä vielä mitään... ei meil tääl mitään lankapuhelinta ees oo. No kattoo nyt. Niin ja mikä siisteintä niin joillain kanavilla, esim. FOX joka on alunperin jenkkikanava, voi valita audioksi dubatun sijaan originaalin! Vaikka espanjankielinen TV onkin hyvä tapa oppia kieltä, niin on se tosi rasittavaa kattoa aina jotain dubattua. No en mä nyt hirveesti oo telkkaria kattonukaan, enkä oo aatellukaan, mutta kun FOX näyttää mm. Prison Breakin toista tuotantokautta, ni sitä voi ehkä jopa kattoa tosissaan jos saa kielen vaihdettua alkuperäseen enkkuun! Joku normikanava alko just näyttää täällä ekaa kautta, ja se oli dubattuna aika kauheeta katottavaa..
Tää paketti maksaa kuussa jotai 35e. Jaettuna kahdelle ei oo paha, mutta pitää hommata vielä langaton lähetin kun sitä ei tohon pakettiin saanut.

Ilmasto

Tässä graafia millaset on Valencian säät ympäri vuoden weather.comin mukaan, minimi ja maksimilämpötiloja. Nämä ovat luonnollisesti keskiarvoja, joten todellisuus saattaa sattua että onkin kylmempi talvi,kuten kaksi edellistä talvea on ollut, tai että kesällä on 40 astetta lämmintä kuten nyt menneenä kesänä oli.

Nyt on ollu aikalailla tuon syyskuun keskiarvon (max 27...min 18) rajoissa koko ajan kun oon ollu täällä. Aamuyöllä on kyl jo kylmempääkin.

maanantaina, syyskuuta 25, 2006

Limonaatia, kiitos!

Menen kauppaan ja haluan limpparia. No kysymys kuuluukin: colaa vaiko fanddaa? Jos haluu ni saa myös laittia. Sitten huomaan että olen Espanjassa, joten kysymys kuuluukin: colaa vaiko fanddaa, tavallinen vai laitti, hiilihapollinen vai hapoton, kofeiinilla vai ilman, vaiko laittina ilman kofeiinia taiko sittenkin laittina kofeiinin kanssa??? Eipä taas vois yhtään hankalammaks sitä tehdä!

Noh, todellisuudessa Suomessa on ihan yhtä paljon valinnanvaraa limsoissa, jopa enemmänkin, ainoo ero taitaa olla toi kofeiiniton kola mitä tääl myydään. On sekin ihan hyvä keksintö, voi juoda kolaa illalla eikä se piristä. Onpas kätevää.

Yhdestä kaupasta saa 10 eri kolaa, 6 erilaista "fantaa" ja kolmea "spritea". Oli pakko ostaa tollanen satsi ja testata kaikki. Aito juoma maksaa n. 40 senttiä tölkki ja kopio n. 20 senttiä. Tämä satsi maksoi n. 5 euroa.

Koulu alkaa! Tänään tapasin mentorini eli tutorini, ja sain ehkä vähän käsitystä että minne sitä pitäs mennä noille luennoille, ja mikä on meininki muutenkin. Kun luonnollisesti missasin kaikki orientaatiot sun muut tutustumiset jotka oli viime viikolla. Luennot alko kans viime viikon lopulla, mut pitäs noille kursseille hyvin keretä vielä mukaan, lokakuun loppuun asti saa vielä vaihtaa noita kursseja mitkä haluaa suorittaa. Ja niihin pitäs ilmottautuakkin verkossa, mut mul ei oo vielä tunnareita niin en voi sitäkään tehä. Mut luennoille voin mennä niin mulle sanottiin. Katotaan huomenna, meen tsiikaan jos löydän itteni vaikka joillekin luennoille. Kursseista ei oo paljoo hajua että mitä ne on, mutta katsotaan.

KUVIA

Tää on ehkä turhin turistikuva ikinä... 70 tuumanen telkkari El Corte Iglesissä!

Tota hänkkää ei Jappekaan vetäis.

Mun kämppä ulkoota.


sunnuntaina, syyskuuta 24, 2006

Festival aereo

Tänään tääl oli tuollanen Festival aereo. Elikkä ilmailupäivä tms. Tuos biitsillä pörräs klo 11 alkaen jos jonkinmoista lentokonetta ja kopteria sun muuta lentävää esinettä. Siisteimpiä oli kyl hävittäjät. En nyt tiiä mitä koneita ne oli kun en oikeen tunne alaa, mutta eka pari sellasta vähän isompaa hävittäjää pelästytti mut hirveellä mekkalalla mikä niistä lähti kun ne suhautti ohi ihan törkeen matalalla lentäen. Showhun osallistu lämppärinä useita pienkoneita jotka kieputti itteäs ties miten päin, oikein ja väärin päin lentäen ja silmukoita tehden. Aika spektakulaarista oli myös nähdä Iberian iso matkustajakone lentelemässä ihan törkeen matalalla ja vaappuen puolelta toiselle esiintymismielessä. Esityksen kruunas Espanjan ilmavoimien taitolentoryhmä Patrulla Aquila. Ne taitaa olla ennenkin lennättänyt muutakin kuin paperiliidokkeja. Sen mukasta se meno oli meinaan. Ne veteli aika nättejä juttuja seittemän konetta tiiviissä ryhmässä, tai erikseen pienemmissä porukoissa. Oli kyllä hieno tapahtuma!

Sillon kun ei konetta pörrännyt ilmassa, niin taivaalta tippui isänmaallisia laskuvarjohyppääjiä.


On se kumma kun lentokoneet voi nykyään pysyä paikoillaan ilmassa.


Matkustajakoneen kun näkee noin matalalla niin ei voi olla ajattelematta että mitä jos sen puikoissa oliskin joku pyyhepää.

Paikalla oli myös jonkin sortin militaarialus, se toimi tukialuksena ainakin muutamalle taisteluhelikopterille.

Ilmavoimien ryhmän kone.

Eka iso voltti ja sit tollanen härsvänkeli.


Tosta noi koneet sitten törmäs toisiinsa ja loppu se näytös siihen.


No ei ny kai, tähän se näytös loppu. Aika särmästi noi veti.



perjantaina, syyskuuta 22, 2006

SENSAATIO

NYT ON TAPAHTUNUT JOTAIN IHMEELLISTÄ!

TULEN OPISKELEMAAN VAIHTO-OPISKELIJANA UNIVERSIDAD POLITECNICA DE VALENCIASSA SEURAAVAN VUODEN AJAN!

Sain EILEN hyväksymismeilin UPV:ltä, juuri sen meilin jota odotin yli puoli vuotta turhaan. Ihmettelin hiukan että mikä nyt on meininki. Tänään sain meilin TTY:n kv-toimistosta, että ne on viimein hyväksynyt kaikki meidän koulun opiskelijat sinne!

Tuli "vähän" myöhässä tää tieto, mutta ei se mitään, täällä ollaan jo valmiiksi! Nyt eikun koulun penkille!

Näin ollen vietän täällä Valenciassa koko vuoden, toisinsanoen ainakin kesäkuulle asti.

Näin ne asiat muuttuu. Jälleen osoitus siitä miten MIKÄÄN ei toimi täällä niinkuin pitäisi!

torstaina, syyskuuta 21, 2006

Cosas diferentes

Erilaisuus on rikkaus, mutta joskus tulee silti sellanen olo, et miks joku asia pitää tehä niin vaikeesti tai miks se on niinkun se on. Listasin asioita jotka ovat täällä erilaisia kuin Suomessa tai niitä ei ole ollenkaan. Osaa kun pitää niin itsestäänselvyytenä kun on tottunut että asiat ovat niinkuin ovat. Monikaan näistä asioista ei edes oo uusia juttuja, mutta silti.

-Tiskiharja
Täkäläiset puunaa astiansa mielummin tuollaisella ns karhunkielellä tai vastaavalla sienellä kuin tiskiharjalla joka on ehdottomasti yksi parhaista esineistä mitä otin Suomesta mukaani! En vois elää ilman sitä.









-Ovenkahvat
Miks sen pitää olla nuppi keskellä ovea? Ehkä se on visuaalisesti hieno, mut sil ei oo mitään tekemistä käytettävyyden kanssa. Ovi tuntuu tosi raskaalta kun sitä vetää keskellä olevasta nupista. Yks niistä asioista mitä ei vaan voi käsittää. MIKSI?







-Liesi
Täällä kaasuliesi. Jotkut sanoo että kaasuliesi on paras mahollinen, ja kylhän se toimii ihan ok, ja on tosi nopee. Mut jotenki vaan se on musta vanhanaikainen, enkä todellakaan luota siihen että nää kaasuputket on täällä kovin hyvässä kunnossa... Just oli telkussa juttua et jossain on ollut kaasuräjähdys. Pelottaa oikeen et koska pamahtaa, toivottavasti turhaan.





-Ikkunat

Yksinkertainen puol milliä paksu lasi, pitää tosi hyvin lämpöä, juur ja juur vesisateen ehkä ulkopuolella.

-Karkit
Täält löytyy kyl suklaata jos jonkinlaista, mut sellanen kymmenen metrin karkkihylly marketeista puuttuu. Kunnon karkkeja suomalaiseen makuun on vaikee löytää. Jotenki tulee mieleen se ässämix-pussi mikä oli viimekerralla Espanjaan saavuttuani tosi kuumaa kamaa. Just se täält puuttuu.

-Ruisleipä
Voi moro että tekis mieli Vaasan ruispaloja! Jälkiuunileipää! Reissumiestä! Ihan mitä vaan mikä on tummaa! Patongit vaan on vieläkin muotia täälpäin. Näitten "täysjyväleipä" eli pan integral vastaa sellasta suomalaista perus vaaleaa leipää mis on ihan vähän jotain muutakin mukana kuin pelkkää vehnäjauhoa. Mutta tein kyllä tossa parhaan löydön Mercadonasta mitä ikinä: Wasan näkkileipää! Ostin samantien paketin ja oli hiukan hyvää, se on kuitenki aika lähellä niinkö ruisleipääkin. Se oli jossain "terveystuotteiden" hyllyssä!

-Kraanavesi
Sitä ei tietenkään pidä juoda. Ei mikään uus juttu, mut sitäkään ei Suomessa sillai aattele joka päivä että "onpas maittavaa kraanavettä, on kyllä hienoa että sitä voi juoda". No eipä siihen varmaan täälkään kuole, mut en mee vannomaan.

-Lämmin vesi, suihku
Vesi mitä käytetään on koko ajan kylmää. Kun menee suihkuun, voi laittaa kaasupolttimen päälle minkä pitäisi lämmittää sitä vettä. No se on vähän niin ja näin, tulee sieltä ehkä joskus hetken ajan lämpimähköä vettäkin. Tulen kaipaamaan sitä että voi mennä suihkuun, avata hanan, odottaa kolme sekuntia, ja sen jälkeen voi nauttia kuumasta suihkusta niin kauan kuin vain jaksaa. Tuo suihku on muutenkin ehkä kämäsin mitä oon koskaan joutunu käyttään...no sen kans on elettävä.

-Dubbaus
Kaikki leffat ja sarjat dubattu espanjaks. Joko nää ei osaa lukea tai sit ne on muuten vaan ääliöitä, mut eihän siin oo mitää järkee lähtee alkuperäsen näyttelijän äänisuoritusta pilaamaan, se on sit jo kokonaan eri leffa kun se on puhuttu tylsillä äänillä päälle. Viittiiks sitä ees mennä leffaan tääl, en tiä.

-Tervehtiminen
Tääl tuntemattomatkin tervehtii. Yleensä ku joku tulee rapussa vastaan ni se sanoo "Hola" vaikkei olla koskaan tavattukaan, ja kuinka moni suomalainen sanoo "Näkemiin" kun poistuu hissistä? Ja muutenkin tilanteissa mis on kontakteissa ihmisten kanssa, ne on paljon ystävällisempiä. Myöskään poskipusutervehdyksiä en oo ennen kokenut, täällä nekin on tavallisia.

-Locutoriot eli nettikahvilat
Noi on tosi hyviä olemassa kun on tälläin ulkomailla eikä oo omaa nettiyhteyttä. Mut en vaan voi millään ymmärtää että millä ihmeellä ne elättää ittensä!? Siis onhan niitä mestoja mitkä on tosi hyvälaatusia ja ne myy netti- ja puhelupalveluiden lisäks myös paljon muuta, esim. tulostus, kopiointi, faksi, rahalähetykset (kukakohan sellasiakin käyttää?) ja sit vielä syömistä ja juomista. Niil on sentään jotain saumaa kun niil on se liiketoiminta sen verran monimuotosta. Mutta sitten nää joista yks on tuossa ihan mun alakerrassa... Siel on 4 rutkua konetta joilla pääsee nettiin, ja pari koppia missä voi soittaa. Taitaa siin viel olla tulostinkin, en tiiä. Netti maksaa euron tunti. Puhelut ympäri maailmaa jotain kymmeniä senttejä minuutilta. Puheluista tuskin kovaa katetta saavat. Pulju on auki noin 12h/päivässä. Jos neljällä koneella ois koko ajan joku, ni tulot ois päivässä 48e. 30 päivää auki kuukaudessa, koko ajan kaikilla koneilla joku netissä, se olis 1440e. Ja todellisuudessa siel on keskimäärin 1 henkilö koko ajan. Korkeintaan 2. Eli tällöin tulo 30 päivässä 12h/päivä olis max 720e. Jos sitten vielä joku imigrantti käy soittelemassa kuubalaisille kavereilleen sen verran että tuloja kertyy 800e kuussa, niin maksa siitä sitten verot, liiketilan vuokra, oman asunnon vuokra ja vielä ruoki perhees sillä kuukauden ajan...! Sanokaa jos oon väärässä, mut musta tuollanen bisnes ei vaan voi olla kannattavaa, laskee sen miten päin tahansa... pitää varmaan mennä jututtamaan sitä paikan pitäjää että millä ihmeellä se oikeen elää.

-Formulalähetyksen mainoskatko!
Tämäpä onkin niin päin, että tämä hoidetaan täällä esimerkillisesti! Formulakisoista ei jää näkemättä enää sekuntiakaan mainoskatkojen takia, sillä mainosten ajan kisalähetys näkyy pikkukuvana ruudun alareunassa! Vaikka siitä ei kovin hyvin selvää saakaan, ni ei ainakaan jää mitään näkemättä. Loistavaa.



-Dööner, mikä ihmeen dööner?

Kaikki kebabit on döner kebabbeja. Mikä ihmeen döner? Eihän espanjan aakkosissa oo edes öötä. Ja vielä että "Super Döner Kebab"! Menee jo vähän liian pitkälle...!

-Työajat
Sandra ja Alex heräilee ja lähtee duuniin joskus kasin ysin aikaan, mikä on aika myöhään, kuitenki kyseessä on ihan normaali päivätyö. Kotiin ne tulee vastaavasti illalla joskus kasin ysin aikaan, en tiiä mitä ne sit tekee koko päivän, mut ainakin jossain ne hengaa sen 12 tuntia. Sitte illat niilläkin venyy telkun ääressä helposti yli puolenyön. Rytmi on siis hiukan toisenlainen kuin mitä suomalaisella perus päiväduunarilla. Toisaalta lepposaa, toisaalta ei.





-Pistorasiat

Nekin on näköjään jotain aataminaikasia, ei mistään maadotuksista tietoakaan. Kesti hetken et ees tajusin että toi tosiaan on pistorasia mistä saa sitä 220V virtaa. Vähän epäilytti kyl ku tungin laturin tohon, mut hyvin tuntuu toimivan.




-Tyynyt
Miks tyynyn pitää olla pitkulainen, noin metrin pitkä, minkä saa taitella kaksinkerroin että se toimii? En vaan tajuu. No eipä tuo mitään, kyllähän tuolla ehkä nukkuun pystyy. Edit: Ostinpas sitten upouuden tyynyn, aiai, nyt kelpaa.




-Matot
Tääl ei käytetä sellaisia. Kylmä marmori on ilmesesti miellyttävämmän tuntunen jaloissa kuin pehmeä lämmin matto. Mun oli pakko ostaa omaan huoneeseen edes joku matto lattialle. Löysin yhestä sekatavarakaupasta tuollasen valmiiks likasen, muuten ihan kivan maton kalliiseen 12 euron hintaan.




Näitä asoita on vielä varmasti loputtomasti lisää, kuten se että hissi pysähtyy 20 senttiä kerroksen ohi, tai että asiat ei yleensäkään toimi. Mutta tässä nyt ainakin nää muutamat jutut joihin oon törmännyt.

tiistaina, syyskuuta 19, 2006

Kuvia

Tän kanssa meen hakemaan sitä mun kuukausikorttia takasin..

Päätin alottaa espanjanopinnot kevyesti ja ostin espanjankielisen Raamatun.

Plaza Ayuntamiento Valencian keskustassa, komia on, värit vaihtelee ja kaikki.

Totuus siitä mihin lähti Bar Ipanema Salosta! Sedu sun kanssas!

Tuollane löyty vahingossa iha mun kämpän vierestä. Molemmilla puolilla samanlainen.

Vihdoin kipeenä!

Tulihan se sieltä. Ajattelin jo että säästyn uuden paikan ensisairaudelta, mut ei nyt sentään. Aina kun menee jonnekki uuteen paikkaan, mis on paljon ihmisiä ja erilainen ympäristö, ni tulee kipeeks. No kesti vaan melkeen kaks viikkoa, mut sitte iski. En tiiä mikä on sairauteni perimmäinen syy, onko se aamiaiseks syömäni kaks pullaa joissa oli muurahaisia sisällä vai kolumbialainen perinneruoka jota söin yhessä paikallisessa seurakunnassa. Tai sitten kaverilta rannalla hörppäämäni vesi, joka todennäkösesti oli kraanavettä, siltä se vähän vaikutti. Tai sitten vaan yleinen ruokavalion muutos. No jokatapauksessa sunnuntai-iltana aloin voimaan heikosti, päätä alko särkeä ja vähän mahassa kiertää. Sitte maanantaina olinkin ihan kuollut. Makasin koko päivän sängyssä juoden vain vettä. Koko kroppaa särki niin etten muista koska oisin ollu sillä tavalla kipeä viimeks. Onhan sitä kaikenlaisa flunssia ollut, mutta kun tää oli vaan pelkkä pää/vatsakipu ilman nuhaa, kurkkukipua taikka yskää. Illalla kun Sandra ja Alex tuli duunista ni mittasin kuumeen ja olihan sitä 38 ja puoli. Ne pakotti mut suihkuun jotta kuume laskis. Sit niil oli joku tämmönen kuumaan veteen sekotettava kuumelääkejuomajuttu, ja vedin sen naamariin ja menin nukkuun. Siin vaihees jo kuume lähti laskuun, ja aamulla sitä ei enää ollut. Vatsakin on suht normaali jo. Ai et on siistiä olla terve. Osaa taas arvostaa sitäkin hetken aikaa vähän enemmän. Pitää täs kuitenki viel lepäillä ainaki tää päivä.

Mercadonasta saa pikkumakkiaa kilohintaan halvalla (3.30e/kg). Siitä innostuneena ostin tuollaset pommit yhteishintaan kaks euroa ja jotain. En ees syöny kaikkea ennen ku tulin kipeeks. Nyt oksettaa jo pelkkä noitten ajatteleminen.

lauantaina, syyskuuta 16, 2006

Euroopan vaikein bussikuski

Noniin, nyt oon tavannu sitten Euroopan pehmeimpien levyjen lisäksi myös Euroopan vaikeimman bussikuskin... ja tarina menee näin:

Oon saanu hankittua Carnet Jovenin, mikä on siis sellanen Euroopanlaajunen nuorisokortti millä saa alennuksia aika monista paikoista. Niin siitä tulikin mieleen sen kortin hankkiminen, mikä meni näin:

Eli kohtasin espanjalaisen virallisten asioiden toimivuuden ekaa kertaa oikeestaan ku lähin hakemaan tuota Carnet Jovenia, koska olin lukenu ja kuullu juttua et se on ihan ehdoton esim. pelkästään jo sen takia että sillä saa täällä joukkoliikenteestä alennuksia. No sitte etin netistä tietoa et mikä se olikaan se paikka mistä sen voi hankkia. No sivut löyty helposti, mut sitä itse osotetta ei sitten millään. No mistä sen sitten löysin, oli meijän koulun sivuilla olevista vaihto-opiskeluraporteista! Muistin hämärästi, että jostain niistä oon siitä kortista lukenu, ja sit sielt se löyty, jostai vuoden 2003 matkakertomuksesta, että sen kortin voi hankkia Institut Valencia de Joventut nimisestä toimistosta ja vielä jopa osoite, missä kyseinen toimisto on joskus vuosia sitten sijainnut! No lähin sit ettiin sitä, ja siellähän se edelleen oli, loistavaa. No sit siinä vaiheessa muistin et mun pitää hommaa passikuvia jostain ku siihen korttiin tarttee sellasen, ja sit lähin ettiin sellasta automaattia. No lopulta löysin senkin, otin kuvat, ja palasin toimistolle, mut ilokseni huomasin, etttä sehän meni just kiinni. Ja kello oli tosiaan kaks päivällä. No siin oli aukioloajat seinässä, selkeästi valencianoksi tietenkin. Siitä sen verran hokasin sitten, että aukioloajat on 9-14 ja 17-19. Typerä tuo siesta jollain virastoilla... No kello oli just kaks, ni aattelin sit tsillailla kaupungilla sen kolme tuntia ja käydä vaik skedekaupois kattelemas. No tietenkin joka ikinen paikka oli sillon sitten siestalla! Mikään erikoisliike ei ollu auki. Sit kävin viel netistä ettimäs mis on sellane yks skedekauppa mistä yks tyyppi oli puhunu mulle aikasemmin et sielt voi käydä kyseleen vähä skedemeininkiä tääl päin. Käppäilin sit sinnekin, mut sekää ei ollu auki... no kaiken sen kiertelyn jälkeen oli sit jo kolme tuntia kulunut, joten palasin takasin toimistolle mihinkä olin alunperin halunnutkin. No kun saavuin paikalle, ni siel olikin ovet kiinni ja koko paikka oli tosi kiinniolevan näkönen... Mitäh? No sit menin katteleen niitä aukioloaikoja uudelleen. Aukioloajat oli just ne, mutta sitten siinä luki vielä valencianoksi jotain että juhlapäivinä etc. sekä SYYSKUUN aikana auki ainoastaan klo 9-14... Ei sitten tullut aikasemmin huomattua sitäkään. Kun voisivat mun mielestä ilmottaa tollaset viralliset jutut ihan selkeesti espanjaksi eikä millään valencianolla, mitä ymmärtää tasan tarkkaan vaan ne ketkä asuu täällä... miks kaikki pitää tehdä niin vaikeesti, miksi? Sama juttu on bussipysäkkien aikatauluissa ( yölinjat ). Jouduin kysymäät joltaan apua joka osas valencianoa, kun en ollu varma edes valencianoksi kirjotetuista viikonpäivistä et mitä ne oikeen on. Nyt luulen jo että tunnistan sentään viikonpäivät myös valencianoksi.

No kaikki tämä johti siis siihen, että tulin seuraavana päivänä uudestaan, ennen kello kahta, ja sain sen kortin. Kaikki meni sitte tosi helposti, ei tarvinu edes täyttää yhtään kaavaketta! Ja kortin sain käteen heti. 7,50 euroa kortin hinta, ja sillä saa paljon alennuksia, esim Burger Kingistä -10% ! Ja tietty julkisista kulkuvälineistä.

Noniin, ja sitten takaisin tähän bussikuskiin. No hommasin sellasen kuukausikortin näihin Valencian julkisiin, mitkä on bussi, metro ja tramvia eli raitiovaunu eli ratikka eli spårvagn eli spora. No kun täytin kaavakkeen (mikä oli jälleen kerran valencianoksi), ja palautin sen passikuvan ja passin kopion kera, ni sain pari jotain läystäkettä, joilla voin ostaa sen kuukausikortin. Yks kortti oli väliaikanen joku kulkulupakortti, koska siin virallises kestää 20 päivää et sen voi hakea.

No mä sitten käsitin että se yks kortti oli sellanen mitä vastaan voi hakea sen virallisen, ja säilöin sen varmasti kotiin ettei se vaan häviä. Ja sitten menin bussiin pelkän sellasen toisen kortin kanssa, millä esim pääsee metrojen porteista sisään. No se oli ihan ok kun näytin sen kortin kun menin keskustaan. Sitten siellä käytin sitä kans kerran. Ja sitte lähin takas rannalle päin bussilla ja näytin kuskille sitä mun korttia, ni se otti sen käteen ja tarkkaili hetken, ja sitte kysy että onko mulla sitä toista korttia. Mä kysyin että Carnet Jovenia vai, ja näytin sitä. No ei kun se toinen... en tajunnu et mitä se halus, mut aavistelin se varmaan on se kortti mikä mul on himassa jemmassa... No se kuski sano et ei hän aio antaa sitä mun korttia takasin mulle, koska ei hän voi tietää onko se oikeesti mun. Et mun pitää ostaa kertalippu, no ei siin mitää, mä maksoin sen kertalipun 1,10. Sit se kuski alko kirjottaan jotain ihme kuittia, pyys henkilötiedot ja puhelinnumeron ja kirjotti ne johonki kuittiin ja sano maailman epäselvimmällä espanjalla että hän ottaa nyt sen kortin multa pois, ja voin hakea sen henkkareita (tai sitä toista korttia) vastaan heijän toimistolta maanantaina, koska sillon oli perjantai. Ja kun se kuski tosiaan puhu tosi epäselvästi ja nopeesti, jouduin koko ajan kyselemään ja sanoon etten ymmärrä mitä se oikeen kälättää ja kesti tosi kauan että tajusin mikä se tilanne oikeen oli. Sit se sano tosi epäystävälliseen sävyyn jotaan tähän tyyliin: "Hei tää tuottaa meille ongelmia kun sä et puhu espanjaa, me ollaan nyt espanjassa, sun pitää puhua espanjaa, ymmärrätkö!" Mä vastasin että mä opiskelen koko ajan! Voi elämä et siin vaihees olis tehny mieli lyödä jotakuta ja kovin. Ei kukaan vaan yksinkertasesti voi sanoa noin ulkomaalaselle...

Onko se joku vaatimus että kun on esim. matkalla espanjassa niin sun on pakko puhua ja ymmärtää niin täydellistä espanjaa että saat selvää jonkun syntyperäsen epäselvästä murteella mongerruksesta, tai muuten sä et saa olla ees täällä? Ihan sama ku sanoisit jollekkin kiinalaiselle joka on suomessa lomalla, et hei mitä sä tääl teet jos sä et puhu suomea? Me ollaan nyt suomessa, sun täytyy puhua suomea, ymmärrätkö?

Ja kun nää paikalliset ei tosiaan osaa mitää muuta kieltä puhua ku espanjaa ja sit tietty tota niitten valencianoa. Ite saisivat vähän opetella englantia, sekun on yks maailmankielistä nykypäivänä. En mä kyl oo englannilla kertaakaan edes yrittäny hoitaa asioitani. Ensinnäkin haluun oppia espanjaa enkä englantia, ja toiseks se ei varmaan edes useimmiten onnistuiskaan täällä, edellämainitusta syystä johtuen.

No se bussireissu jatku sitten noin viiden minuutin selvittelyn jälkeen normaalisti, minä ilman mun kuukausilippua istuen vihasena penkissä, kuitenkin huumorilla yritin sitä ottaa sen verran ku pystyin, itsekseni naureskellen. Mut se, että kyseessä sattuikin olemaan oikeesti euroopan vaikein bussikuski, paljastui mulle vasta sen matkan aikana myöhemmin. Hetikohta se otti yhen äijän kuukausikortin käteensä kun se sitä näytti, ja taas alko samantyylinen keskustelu kuin munkin kanssa... ja se kesti ja kesti, ja se valitti sille jostain pikkuseikasta siinä kortissa. Se ajo koko ajan, mut ei antanu sitä korttia sille äijälle takasin ku vasta viiden minuutin paasauksen jälkeen jostain seikasta siinä kortissa... en tiedä mikä siin oli, mut joku roska ilmesesti väärässä paikassa, tai sit se oli kulunu tai jotain, ettei se pystyny näkemään kaikkia tietoja siitä tarkasti. Jotain tollasta. No sit se äijä sai sen korttis kuitenkin takasin, ja katteli itekin ihmeissään et mikäköhän siin nyt sit oli pielessä. Eikä siinä vielä kaikki. Viel saman bussimatkan aikana tuli yks tapaus. Jonku naisen kuukausikortti oli seuraavaks jotenki sille kuskille kelpaamaton... se jälleen otti sen kortin haltuunsa, pidätti sitä naista siinä bussin etuosassa, selvitteli taas tosi pitkään jotain epäselvyyttä mikä siinä kortissa mukamas oli. Koko ajan se ajo kuitenki linjaa eteenpäin, mut kaikkeen tähän meni nii pal aikaa, et huomasin et seuraava saman numeron bussi oli jo meijän takana. Ja tän naisen kortista se otti yhteyden jonnekki keskukseen ihanku poliisit ottaa ku ne kysyy jonku auton tietoja keskuksesta... ja sit se sai lopulta tarkistettua ne tiedot, ja ne sit kai oli ok. Ja sit tulikin pysäkki missä nainen halus jäädä jo pois. No sitten lopulta se sai kuukausikorttinsakin takasin. Eli koko matkan ajan se oli roikkunu siinä kuskin vieressä selvitellen sitä "ongelmaa", mitä ei varmasti ikinä ollut olemassakaan. Kyseessä oli vain Euroopan vaikein bussikuski, joka halusi mahdollisimman paljon hankaluuksia matkustajille. Näin se vaan on. Toivon kovasti etten joudu sen kuskin kyytiin enää ikinä. Jos tunnistan sen ennen ku nousen bussiin ni jätän varmasti menemättä ja venaan seuraavaa bussia. Tämä oli vuodatus Euroopan vaikeimmasta bussikuskista.

perjantaina, syyskuuta 15, 2006

Vihdoin kuvia

Noniin laitoin kuvia noihin vanhoihinkin postauksiin. Katon netti pelaa hyvin, läppärin akku kestää tosi pitkään ja tääl on suht lämmin viel näin yöaikaankin olla ulkoilmanetissä.

Kattelin tos taas äsken yhen ilotulituksen. Niit kun näyttää olevan joka päivä. Nyt on viikon aikana nähny ja kuullu enemmän ilotulitusta ku koko viimesen vuoden aikana yhteensä. Johtuen kylläkin siitä et viime uutenavuotena olin jossain korvessa mis ei montaa rakjettia ollukaan. Mut silti. Nää taitaa tykätä rakjeteista nää paikalliset. Nii ja eilen ku kattelin kans illalla yhtä ilotulitusta ni näin sellasia raketteja mitä en ennen oo ees nähny. Ne kun räjähti, ni ne muodosti sellasia ihme kuvioita, millasii en oo kyl ennen ikinä nähny. Ei mitää perus palloja, vaan sellasia ihme tiimalasin muotosia kuvioita, ja sit kans jotai ihme kukkaiskuvioita. Vaikee selittää.

La playa ei selittelyjä kaipaa.

Niin rannalla näin ku jotku veteli tuollasten puisten lautojen kanssa, mikä tos kuvaskin näkyy yhellä. Niil mennään niin, et juostaan lauta kädessä rannan suuntaisesti, ja sit ihanku skedellä otetaan juoksuvauhdit, ni hypätään laudan päälle ja surffataan niillä vauhdeilla jokunen kymmenen metriä. Paitsi et lauta viskataan eka liukuun vettä pitkin, ja sit juostaan viel vähän vauhtia, ja sitten laudan päälle. Pitää kokeilla kyl tota viel.

torstaina, syyskuuta 14, 2006

Se kämpän haku

Pakko kirjottaa asunnon hausta, se kun oli aikamoinen projekti.

Asunnon haku oli siis ensimmäinen asia mikä oli mielessä kun tänne tulin. Olin varannu muitten matkakertomusten perusteella hostellin kahdeks yöks, koska mul oli käsitys että huoneita on tarjolla paljon, ja joku paikka on helppo saada, suht nopeastikin. No aloin hakea kämppää heti saapumistani seuraavana päivänä. Ensin prepaidliittymä jostain Estancosta (paikallinen röökiä myyvä kioski), ja sitte soittelemaan ilmotuksiin mitä oli tiettyjen katujen tolpat ja seinät täynnä. Vähän jännitti ekat soitot, piti hokea mielessä varsinkin avausfraasia moneen kertaan ennenkuin uskalsi soittaa. "Hola, soy Markus y llamo por la habitacion de alquilar..todavia está disponible?" Jotain tohon tyyliin päädyin sönköttämään, ja heti tais olla sellasia mitkä oli jo menny, mut sit aika pian sain jopa sovittua heti yhen näytön. Taisin saada illemmallekin muutamia aikoja sovittua, mut sit lähin samantien suunnistamaan metron kanssa mestaan mis olis eka kämppänäyttö.
Perille löysin suht helposti, ja se kaveri tuli viel noutamaan mut metropysäkiltä, ni ei ollu ongelmia. Kämppä oli suht ok, aika monta huonetta, pari oli vapaana. Vuokra ois ollu jotain vähä alle 200e, mut jotenki pisti silmään ku se kämppä oli tosi tyhjä ja kolkko. Ja kun se oli eka kämppä mitä olin kattomassa, ei mul ollu viel aavistustakaan et millasia nää kämpät yleensä on täälä. Jälkeenpäin ajateltuna se oli jopa tosi hyvä asunto. Mut en siin sit uskaltanu mitää viel luvata sille marokkolaiselle tyypille joka sitä mulle näytti. Sovittiin että soitan myöhemmin jos kiinnostaa. No en tietenkään sitte soittanu, ei se ny nii paljoo kiinnostanu.

Sitten seuraavat kolme vuorokautta mun mielessä ei liikkunut mitään muuta kuin asunto-ilmoitukset, kymmenet ja taas kymmenet puhelinsoitot, kartan syynääminen kun yritti etsiä katujen nimiä mitä joku epäselvästi puhelimessa sönkötti ja kartalla olevien mestojen paikantaminen vielä oikean talonumeron ja ovinumeron kera. Sitä oppi ainakin sen verran, että kun soitti ja kysy osotetta, ni kysy niin kauan lähellä olevia mestoja et pysty paikantamaan sen jo siinä vaiheessa kartalta. Kävi meinaan niinkin, että joku sano kadun nimen, ja sit sanoo vaan et ok, ja kirjottaa sen ylös sellai miten luulee et se voitas ehkä kirjottaa. Sitten kun sulkee puhelimen ja alkaa ettiä katua, ni ei oo harmainta hajuakaan misä se vois olla, ja todennäköisyys sen löytämiseen on aika pieni..

Kämpät oli suurin osa tosi surkeita. Jotenkin mulla oli käsitys että espanjalaiset asunnot on usein jopa hienompia kuin suomalaiset, mutta mutta...tää käsitys romahti totaalisesti! Asunnot oli iha hirveitä suurin osa. Varsinki keittiöt jostain ajalta ennen apinoiden planeettaa.. Ja aluks oli varaa sanoa ettei halua vuokrata kyseistä, mutta sitten sitä alko oleen vähän pakko sanoa aina että joo kyllä kiinnostaa. No sit siel oli yleensä nimilista johon sai kirjottaa nimen ja puhelinnumeron, ja lupasivat aina että soitetaan huomenna jos me valitaan sut..no yhtään soittoa ei koskaan tullut, mikä oli hyvin arvattavissa, nimiä kun saatto olla kymmeniä. Aika moni muukin hakee asuntoa just tähän aikaan syksystä.

Paras oli kyllä ylivoimaisesti se, kun soitin yhteen ilmoitukseen, ja menin sitte kattomaan kämppää..No sielt avas joku tosi nuorehkon näkönen poika, joku about 16 vuotias, vähän kiinalaisen näkönen tyyppi, ja esitteli sitten asunnon: "Tässä on tää vapaa huone, tääl on olkkari, täs on mun huone... täällä on keittiö... ja tossa on mun vanhempien huone!" "Anteeks mitä, asuuks sun vanhempas täällä?" "Joo, mut ei ne oo päivisin kotona ku ne on koko päivän töissä, voit olla ihan rauhassa täällä." "No joo ok... mä soittelen jos mua kiinnostaa!" No en soittanu, mut mikä surkuhupaisinta, jouduin oikeesti jopa tosissani miettimään tota vaihtoehtoa!

Kahden päivän jälkeen mulla oli molemmissa kantapäissä rakot ja käveleminen sattui jalkoihin. No sen pysty unohtaa ku oli vaan ajattelematta sitä. Mut kolmantena päivänä jotenki aloin ajatteleen et ei täst oikeen tuu mitään, mahdanko löytää sitä kämppää ollenkaan, ja päätin että jos ei kerran löydy, ni sitte ei löydy, asutaan hostellissa sitten, makso mitä makso. Halusin vaan rentoutuu ja unohtaa stressin asunnosta, koska en ollu tehny Valenciassa melkeen mitään muuta ku vaan kuluttanu kaiken ajan asunnon hankkimiseen. No siinä kolmannen päivän iltapäivällä, noin 15 asunnon näytön jälkeen, mul ei ollu enää sovittuna yhtään näyttöä, ja aattelin et jatkan rennommalla aikataululla tästä eteenpäin ja en jaksa enää. Siin alko jo oleen fyysisestikin aika loppu. No sitten joku soitti mulle, ja kysy et olin soittanu, etsinkö asuntoa. No sanoin että etin joo vieläkin. No se kysy et haluunko tulla kattomaan, ja sanoin että joo mä tuun. Sit lähin tänne rannalle päin, ja kun saavuin asunnolle, kävi ilmi että oli kolme huonetta vapaana, joista kahteen otetaan vuokralainen, ja mun ei tarttenu ku sanoa että haluan vuokrata huoneen, ni huone on mun. No siinä vaiheessa ei tarvinu enää miettiä mitään, sanoin vaan että joo haluan ton huoneen ilman muuta! Ja se oli siinä sitten. Saman tien tuli meksikolainen vaihtari Julio kattomaan huonetta ja päätti myös jäädä. Näin päättyi kolmen päivän ajojahti, ja oli vihdoin aikaa muullekkin. Huh!

Niin ja varmaan kiinnostaa joitakin että voiko tänne tulla käymään? Tilanne on tosiaan se, et kun ei oo koko kämppää omana, ni mitään espanjanriehujaisija en kykene tarjoamaan edellisten vuosien tyyliin... mutta tääl on yks pieni huone kokonaan tyhjänä, ja vuokranantaja nimenomaan sano, että se jätetään vierashuoneeksi, että mun tai Julion kaverit voi tulla sinne yöksi! Siel on tosin vain yksi pieni yhden hengen sänky. Ja pitää ottaa huomioon että tuo kolumbialaispariskunta käy töissä, et mitään hillittömiä bileitä ei voi pitää. Ne on kyl tosi mukavia, ja ottaa varmasti vieraat mielellään vastaan. Mut hirveetä lössiä tohon kämppään ei kyl kerrallaan mahdu.


Täs on mun kämpän olkkari.

Täsä sit se mun huone. Aika köyhää on, pitää sisustaa viel hiukan..

Näkymä iltasella mun huoneen ikkunasta.

Näkymä mun huoneen toisesta ikkunasta.

Yhteystiedot

Mun puhelinnumero on: +34 685645513 (Amenan prepaid-liittymä)

Ja osoite: Calle Gran Canaria 50 puerta 60, 46011 Valencia, España

keskiviikkona, syyskuuta 13, 2006

Katolla!



Heh. Tulin tänne mun kämpän kattotasanteelle läppärin kanssa ettimään mahdollisia avoimia langattomia verkkoja. No löytyhän niitä moniakin, heh, nyt mun kone täs katon reunalla ja tsekkailen mailit jne. Aika lepposaa!

Eilen sato, ja edellisenä yönä ukkosti aika lujaa. Heräsin eilen aamulla joskus viiden aikoihin hirveeseen pamaukseen, vähänku kesällä Salossa, kun iski salama vanhustentaloille, ja palohälytykset alko soimaan. No nyt ei mitkää hälytykset lähteny päälle, mut luja se pamaus oli.. Sit monena muuna aamuna oon heränny kans paukkeeseen. Tos on meinaa vieres kirkko, ja aina ku joku menee naimisii, ni on hirveet ilotulitukset. Tähän mennes on ollu joka päivä jossain ilotulitusta, paitsi eilen en muista kuulinko mitään. Ja se meinaa kaikuu hieman täs kaupunkiympäristössä se pauke.. Ekana aamuna säpsähdin hiukan hereille, ku luulin et joku vähintään ampuu tykillä tossa kadulla. Mut ei joku vaa meni naimisii. Ja ku noi ikkunat ei paljoa melua eristä. Yks ohut lasi, siit menee kyl kaikki läpi, niin lämpö ku melukin. Tulee vähän ajan päästä olemaan aika koleet oltavat, luulen... Koska tääl se menee niin, et se ilma mikä on ulkona, vallitsee joka ikistä paikkaa (missä ei oo ilmastointia). Jos ulkon on 30 astetta ja kosteeta, ni sisäl on täsmälleen samanlaista. Ja kun taas ulkona on kymmenen astetta, ni se on kans sit sisällä.. Eikä mihinkään pääse mis ois lämpimämpää... kaipaan saunaa nyt jo.

Sitten eilen sattu sellanen vans in ö laiftaim -kokemus kans. Olin ranskalaisen Guillaumen kanssa illalla Burger Kingissä syömässä. Otettii Big King -ateriat ( siit sai Carnet Jovenilla alennusta 45 cnt! ). ( Carnet Jovenista lisää myöhemmin. ) Sitte mentii pöytään istuun, ni siihen tuli joku kerjäläismummeli käsi ojossa. No onhan noita nähty ennenkin, Barces ja Malagas ja täälkin jo. No se pyys rahaa, mut ei nyt ollu just siinä hollilla. Tarjosin sille ketsuppipussia, mut ei se sitä huolinu. No sitte tarjosin yhtä ranskalaista perunaa. Sitten...se nappas salamannopeesti siitä tarjottimelta mun hampurilaisen! Sit se repi sen kääreistä ja alko syömään sitä! Ja mä huutelin sille et hei se on mun, elä ota mun purilaista! Mut se tosiaan alko vetään sitä mun burgeria naamaan kaksin käsin, enkä mä nyt viittinyt siihe kerjäläiseen käydä käsikskään, yhen hampparin takia...! No sitte siitä viereisestä pöydästä huikkailtiin et kutsu vartija. Sielhän on se vartija ainakin noin iltasin aina paikalla, mut nyt sitä ei näkyny. No ku se mummeli mussutteli sitä mun purilaista ja seilas samalla sinne tiskien suuntaan, ni menin sit sinne tiskille kans ja huutelin niil myyjille, et hei kattokaas vähän ku tuo mummeli tuossa vetää mun hampurilaista naamaas! Ne ajo sen pihalle, ja anto mulle uuden hampparin, ja viel toiset ranskiksetkin. Ja pahoitteli kovin tapahtunutta, vaik eihän se heijän vika ollu. Et sellasta, tietää seuraavan kerran varautua, kun tulevat kerjäämään. Kyllä mä ymmärrän et varmaan nälkä oli..

Sit olin tuossa yks päivä eka kertaa skedeemässä oikeesti. Kun siihe asti olin vaan käyttäny skedeä liikkumiseen. Tiesin et Turialla (jokiuoma) on jonkulainen betoniparkki. No sielt se löyty. Oli se betoniparkki. Oikee puuli ja kaikki. Ja ihan ok kunnossakin vielä. Siin oli ehkä jopa aika uus se pintamaali tai vastaava. Nyt oon sit vetäny oikeesti sellasta betonipuulia. Ihan sairaan vaikeetahan se oli, ei siinä paljoo mitää voinu tehä, mut nyt on sekin sit kokeiltu. Siel oli muutama tyyppi ketkä veteli iha hulluja juttuja. Huomas kyl et ne on tainnu skedetä sitä parkkia muutaman kerran ennenkin. Sellasiin eiskeitattaviin ylijyrkkiin betonikaariin hirveitä vertti-ilmoja..

Pitää laittaa kuvia hollille kun saa aikaseks. Ja muistin että multa puuttuu photostitch -ohjelma millä voi liittää noita panoraamakuvia. Noh pitää ladata se jostain. Niit panoraamoja kun on tullu otettua useita.

Tänne voi sit tosiaan kommentoida!

Tämä tältä erää.

Edit:
Parque Gulliver, betoniparatiisi, ei kurbin kurbia

lauantaina, syyskuuta 09, 2006

Eka postaus Espanjasta

Taalla ollaan!

Niin paljon tapahtunut ettei tieda mista alottais. Ja nyt en kuitenkaan kerkee kirjottaan kaikkea, joten ihan lyhyt katsaus vaan miten tahan asti on menny.

Tiistaina lahin aamulla puol viiden jalkeen kotoa. Nukkua en kerenny yhtaan. Ja vaikka kuinka oon tienny lahdostani jo viimiset puol vuotta varmaan, ni kiirehan se pukkas silti oleen. No matka meni siina omalla painollaan, rauhallisesti oikeestaan koko routti, aina Valenciaan asti. Ja illalla olin joskus oisko ollu seiskan aikoihin hostellillani.

Sen illan pallistelin rauhassa mestoja ihmeissani ja hikipaissani. Ja heti kun tulin hostellihuoneeseen tutustuin jo yhtee ranskikseen joka pyys lahteen joittenki muitten kanssa ulos. Ni ei tarttenu hetkeekaan orpoilla yksin. Siel sit myohemmin tapasin viel muita vaihtareita jotka kans ettis kamppia. Ja kaytii illal sit kappailemassa siin keskustassa.

Voi elama, en ma jaksa kirjottaa nyt enempaa. Jos sais netin himaa ni pitas oikeen ajan kanssa kirjotella. Sielt loyty parhaimmillaan yli kymmenen langatonta verkkoa, mut suurin osa suojattuja. Pari avointakin, mut niin huono signaali, etta patki tosi pahasti. Parvekkeel sain kerran yhteyden jopa nettiin muutamaks sekunniks. Mut kattoo jos laitetaa oma netti.

Niin kampasta sen verran. Et se on siis huone 5h+k+2wc huoneistosta. Kamppiksina meksikolainen vaihtari, seka columbiasta kotoisin oleva lehtinainen miesystavansa kanssa! Aika mielenkiintoselta vaikuttaa. Mut se muija on ainaki tosi mukava, eika se meksikolainenkaan hassumpi hyyppari oo ja kaikki puhuu siel espanjaa, eli hyva paikka opetella ja oppia. Vuokraa maksan 150e kuussa siita huoneesta, ja takuuvuokrakin oli vaan 75e, eli ei korkeelta putoo jos vaik se jais saamatta takasin.

Kampan sijainti on sitten toinen juttu. Kun on kolme paivaa kavellyt, rullannut, metroillut, ratikoinut ja patikoinut ympari Valenciaa ja yrittany loytaa ittensa ja mahdolliset kampat kartalta, ni siin vaihees sita alkaa jo miettiin et ihan sama minkalainen kamppa on, kunhan saa paikan missa voi nukkua. No eihan taa biitsin laheisyys paha juttu oo ei! Mutta keskustaan on vahan matkaa. Bussit kulkee kyl iha vieresta, et jossai vaha alle puoles tunnis paasee keskustaan, hyval tuuril nopeempaakin. Mut toisaalta sitten olis pitany keskustasta ratikoida aina tanne biitsille, nyt se on tuossa muutaman korttelin paassa. Ihan ok.

Nyt pitaa menna testaan pystyyks tuol nukkuun. Ei enaa ainakaan hirveen kuuma oo, niinku ekoina paivina hostellissa oli iha tuskasen kuuma. No pitaa kirjotella enemman kun kerkiaa.

Perus lentomaisema.

Ei naurattanu ku oli kauhee nälkä ja sai tällasen setin nenän eteen. Ei tullu ku vihaseks. No mut limpparit olikin ilmasia, joten en tarttenukaan noita euroja tuossa. Lomalennoilla kun nekin on maksanu.

Oli herättäny terroristiepäilyksiä mun matkatavarani...
Barcessa odotti jo tutuksi tullut läskilinja. Näitä ja liukuportaita oppi arvostamaan kun hetken aikaa käppäili hikipäissään ympäriinsä painavan repun ja laukun kanssa.

tiistaina, syyskuuta 05, 2006

TJ ykkönen

Viiminen päivä Suomessa. Tai mennyttähän se jo on, ja yö täsä ny jo on. Kamat ois pakattu melkeen jo. Lähtö tuossa neljän tunnin kuluttua. Unta on vaikee tähän väliin saada, mut ei oo varmaan yhdestä yöstä kiinni tää elämä. Sitä voi sitten ottaa joskus paremmalla ajalla takasin.

Heitinpä sitten tänään Golffini Autovälitykseen myyntiin. Se on kyl hienoa ku on ammattilaisia jotka hoitaa tollasia hommia. Ei tarvi ite tehä mitään, ja kuulen jo kuinka rahat kilahtavat pankkitililleni ihan just. Eli nyt vaan www.autovalitys.fi ja sieltä ostat itellesi hienon menopelin. Siis se Golffi sieltä, mikä tulee sinne ihan piakkoin. Se on vähän ajettu ja tosi hyvä menopeli. Halvallakin vielä lähtee!

Eipä tässä kait, jos vaikka hetken saiskin nukuttua.
Veremos en el sur.

Ton lisäksi vain läppärilaukku, ei paljoa kamaa messissä.